Hallitus ajaa hoivan ja järjestöjen tekemän auttamistyön perikatoon
EKL:n Innolinkillä teettämän suuren jäsentutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lähes kolmannes (32 %) vastaajista oli tästä täysin varmoja.
Vastaajista 63 prosenttia piti sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkoa saavutettavuutta suurimpana iäkkäiden ihmisten ongelmana. Edellisestä, vuonna 2019 toteutetusta tutkimuksesta luku oli kasvanut 40 prosenttiyksiköllä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyyttä piti ongelmana 40 prosenttia vastaajista. Ikäihmisillä on todella suuri huoli sote-palveluista. Peräti 69 prosenttia vastaajista piti niiden turvaamista tärkeimpänä asiana. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi eläke-etuuksien turvaaminen (40 %). Tutkimuksen virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa ja haastattelut tehtiin ennen hallituksen kehysriihen päätöksiä.
Edellä mainitut luvut osoittavat maassamme olevan hoivakriisin. Tämä on suorastaan kansallinen häpeä, jota hallituksemme on kehysriihipäätöksillään vain syventämässä.
Hallitus laskee ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta ja höllentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Se korottaa asiakasmaksuja sekä lääkekorvausten alkuomavastuuta ja sitoo ne indeksiin. Aiemmin hallitus päätti jo nostaa lääkkeiden alv-kannan 10 prosentista 14 prosenttiin. Nämä ovat toimia, jotka tulevat aiheuttamaan ikäihmisille inhimillistä kärsimystä ja turvattomuuden kasvua.
Hoitoon pääsy pitkittyy, sairaudet pahenevat ja myöhässä alkaneiden hoitojen kustannukset kasvattavat terveydenhoitomenoja entisestään. Hallituksen päätös yöpäivystyksen karsimisesta heikentää totaalisesti kansalaistemme oikeuksia yhdenvertaisiin palveluihin. Se romuttaa oikeuden saada asiallista hoitoa.
Sote-uudistus ei ole tuonut helpotusta ikäihmisten tilanteeseen, päinvastoin. Hallituksemme on euron kiilto silmissään ajamassa terveydenhuoltoa perikatoon. Asiaan on saatava suunnanmuutos.
Järjestöiltä leikattavat toiminta-avustukset eivät säästä vaan tuottavat lisäkustannuksia
Hallitusohjelmaan jo aiemmin kirjattu 100 miljoonan euron leikkaus järjestöjen tuesta kasvoi kehysriihessä vielä 30 miljoonalla. Sitä aikaistettiin toteutettavaksi porrastettuna niin, että jo ensi vuodelta leikataan valtionavustuksia peräti 80 miljoonaa euroa tämän vuoden avustustasoon verrattuna. Hallituskauden loppuun mennessä leikkaus on jo 130 miljoonaa eli kolmannes vähemmän nykytasosta.
Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan EKL:lla oli vuoden 2023 lopussa 5 120 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 72 479 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta kestäneen liikuntakampanjan aikana kirjattiin 383 173 liikuntasuoritusta.
Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ on sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa. Tämän lisäksi se on kaupan päälle vielä täydellistä täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten vertaisohjaajien työpanosta. Se tulee järjestöjen henkilöstömäärän ohella tippumaan säästötoimien takia huomattavasti.
Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus sahaa omaan nilkkaansa kansalaistemme pahanolon ja julkisen sektorin kustannusten kasvaessa tulevaisuudessa. Vetoamme, että tehty leikkauspäätös otetaan uudelleen käsittelyyn.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n valtuuston kokous.
Valtuuston puheenjohtaja Mirja Janérus, 040 500 3342
Hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta, 050 522 1201