EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokon puheenvuoro EETUn mediatilaisuudessa 10.4.2024
Taitettu indeksi tuli eläkeläisille -90 luvun talouskriisin seurauksena ja voi hyvin todeta, että siitä lähtien ovat eläkeläiset talkoihin osallistuneet.
Tuntuu siltä, että osa talousviisaista, puolueista ja kansanedustajista, Elinkeinoelämän valtuuskunnasta puhumattakaan ovat menneet täysin sekaisin siitä, kun eläkkeensaajamme saivat toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksitarkistuksen viime vuoden vaihteessa. Vihreiden mielestä asialle oli heti pakko tehdä jotain ja oikein sukupolvien välisen solidaarisuuden nimissä.
Suurelta osalta on totaalisesti unohtunut se tosiasia, että eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980. Palkat ovat kasvaneet Suomessa selvästi eläkkeitä nopeammin. Työeläkeindeksi on noussut, surullisen kuuluisan taitetun indeksi käyttöönoton jälkeen, vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 %. Reaalinousu palkoissa on ollut 38 % mutta eläkkeissä vain noin yksi prosentti. Tästä eivät edellä mainitut tahot ole olleet yhtään huolestuneita, vaikka tuskin ne täysin tietämättömiä asiasta ovat olleet.
Taitettu indeksi tuli eläkeläisille -90 luvun talouskriisin seurauksena ja voi hyvin todeta, että siitä lähtien ovat eläkeläiset talkoihin osallistuneet.
Huoli pois kaikilta leikkauksia vaatineilta; Nämä parin vuoden normaalia suuremmat korotukset tulevat kyllä inflaation kautta syötyä. Ei niistä Ukin eikä Mummon taskunpohjalle mitään jää.
On myös esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta.
- Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin ja heidän taloutensa ei leikkausta kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka oikeasti joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä.
Työeläkkeiden kahta indeksiä eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuisivat sekä eläkeläisiin että työssäkäyviin.
- Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin.
Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin ja vaikutukset olisivat suurimmat eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Samalla indeksien muuttaminen heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta jopa radikaalisti.
Kuten aiemmasta esityksestämme kävi ilmi, EETUn Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2022 koki 44 prosenttia eläkeläisistä eläkkeiden pienuuden olevan suurin ongelma tämän päivän Suomessa. Eläketurvakeskuksen maaliskuun alkupäivinä julkistaman tutkimuksen mukaan yhteensä 30,4 prosenttia, eli lähes kolmannes vastaajista, koki jonkintasoisia vaikeuksia menojensa kattamisessa eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Jokaisella pitää olla mahdollisuus säästää eläkepäivien tärkeitä ja pakollisia menoeriä varten ilman pelkoa siitä, että mahdolliset taskupohjalle kertyneet eurot leikataan valtion menojen katteeksi.
Vetoankin osaltani maan hallitukseen, että se jättää säästötoimia suunnitellessaan eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.