Pärnun kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa vuonna 1837, jolloin muutamat aloitteelliset yksityisyrittäjät halusivat rakentaa Pärnun rannassa olevasta yksinäisestä kapakasta kylpylälaitoksen. Tuo puinen rakennus oli komeapilarisen Mudaravilan (muda = muta, ravi = hoito).
Puisessa laitoksessa, joka avattiin vuonna 1838, oli aluksi vain viitisen kylpyhuonetta, joissa annettiin lämminvesikylpyjä ja saunotusta.
Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915 vanha puurakennus paloi perustuksiaan myöten. Vuonna 1927 nousi samaan paikkaan nykyinen Mudaravilan kivirakennus. Vuonna 1930 kylpylälaitosta laajennettiin ja rakennettiin siipirakennus, jonne sijoitettiin ammeosasto ja uima-allas.
Vuosina 1930-39 kylpylän mutahoitolassa työskenteli kesäisin lääkärinä akateemikko, professori Voldemar Vaali, joka jo tuolloin tutki luonnonparannuskeinojen ominaisuuksia ja vaikutuksia.
