Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
1 §
Yhdistyksen nimi on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, ruotsiksi Pensionstagarnas Centralförbund PCF rf. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi.
Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2 §
Liiton tarkoituksena on jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä toimia eläkkeen-saajien edunvalvojana sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi, luoda edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kannustaa itsensä jatkuvaan kehittä-miseen kautta koko elämänkaaren sekä tarjota mahdollisuuksia monimuotoiseen kulttuuri- ja harrastetoimintaan.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
- tekee esityksiä ja aloitteita poliittisille päätöksentekijöille ja julkisen hallinnon viran-omaisille eläke-, sosiaali- ja kulttuuripolitiikkaan liittyvissä asioissa ja antaa lausuntoja,
- pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin sekä eri eläkejärjestelmien yhteisöihin, laitoksiin ja niitä edustaviin henkilöihin,
- edistää eläke- ja sosiaaliturvan kehittämistä entistä oikeudenmukaisemmaksi,
- edistää eläkkeensaajien pohjoismaista ja muuta kansainvälistä kanssakäymistä sekä seuraa eläke- ja sosiaalipolitiikan kansainvälistä kehitystä,
- harjoittaa eläkkeelle valmennusta,
- edistää eläkkeensaajien ja muiden kiinnostuneiden järjestäytymistä liittoon,
- ohjaa ja avustaa piirijärjestöjä ja yhdistyksiä,
- harjoittaa koulutus- ja julkaisutoimintaa,
- toimii eläkkeensaajien yhteiskunnallisen arvostuksen kohottamiseksi,
- edistää kansallisen kulttuuri- ja harrasteperinteen säilyttämistä, kehittämistä ja siirtämistä nuoremmille sukupolville,
- järjestää sekä tuettua että omaehtoista vapaa-ajan toimintaa,
- tarjoaa jäsenjärjestöille ja niiden jäsenille sekä muille kiinnostuneille matkapalveluita sekä kotimaassa että ulkomailla.
4 §
Liitto voi omistaa osuuksia, osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteis-töjä, harjoittaa teatteritoimintaa, majoitus-, ravitsemus-, elokuvateatteri- ja kirjakauppa-liikettä, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa liitto hankkii toiminnalleen asianomaisen luvan.
Jäsenet
5 §
Piirijärjestön hyväksymisestä liiton jäseneksi päättää valtuusto. Liiton jäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Hakemus on tehtävä hallitukselle kirjallisena. Hallituksen on ilmoitettava päätöksestään hakijayhteisölle viivyttelemättä. Kielteisestä päätöksestä hakijayhteisöllä on oikeus vedota liiton valtuuston kokoukseen jättämällä vetoamiskirjelmä hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.
Liiton yhteisöjäseneksi hallitus voi kirjallisesta anomuksesta hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, joka suorittaa liittokokouksen määräämän yhteisöjäsenmaksun.
Hallitus jakaa maan piireihin. Piirijärjestön alueena on pääsääntöisesti valtiollisten vaalien vaalipiirin alue.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
6 §
Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai tehdä suullinen ilmoitus liittokokouksessa sen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on vapaa jäsenyydestä kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet liittoa kohtaan päättyvät, paitsi mitä tulee jäsenmaksuihin, jotka on suoritettava sen kalenterivuoden loppuun, jolloin eroilmoitus on jätetty.
7 §
Jäsenen, joka ei noudata yhdistyslain 14 §:n määräyksiä eikä liiton sääntöjä, voi hallitus erottaa. Ennen erottamispäätöksen tekemistä, on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen.
Ellei erottamisesta vedota, erottamispäätös astuu voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun jäsen sai todisteellisen tiedon päätöksestä.
Jäsen voi vedota erottamispäätöksestä liiton valtuuston kokoukseen jättämällä sitä koskevan kirjelmän hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä todisteellisen tiedon saatuaan. Mikäli valtuusto vahvistaa erottamispäätöksen, astuu se voimaan heti valtuuston päätöksen jälkeen.
Mikäli rikkomusta voidaan pitää vähäisenä, voi hallitus erottamisen sijasta antaa rikkomukseen syyllistyneelle jäsenelle kirjallisen varoituksen, joka merkitään hallituksen pöytäkirjaan ja lähetetään tiedoksi asianomaiselle jäsenelle.
Jäsenmaksut
8 §
Jokainen liiton jäsen, lukuun ottamatta piirijärjestöjä, suorittaa liitolle jäsenmaksuna summan, joka lasketaan kalenterivuoden lopussa olleen henkilöjäsenmäärän perusteella. Jäsenmaksun ja yhteisöjäsenen jäsenmaksun suuruuden päättää liiton varsinainen liittokokous.
Kunkin kalenterivuoden osalta jäsenmaksu on suoritettava viimeistään seuraavan vuoden tammikuun kuluessa.
Toimielimet
9 §
Liiton päättävät toimielimet ovat liittokokous, valtuusto ja hallitus.
Liittokokous
10 §
Varsinainen liittokokous pidetään hallituksen kutsusta joka kolmas vuosi, sen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos hallitus tai valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai liittokokous on niin päättänyt tai vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä
sitä täsmällisesti määritellyn asian käsittelemistä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.
Kirjallinen ennakkoilmoitus varsinaisesta liittokokouksesta on annettava jäsenille viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisaika on kolme (3) kuukautta. Muuten sen ilmoittamisesta ja sitä koskevan kutsun julkaisemisesta on voimassa, mitä edellä varsinaisesta liittokokouksesta on määrätty.
Varsinainen kokouskutsu, johon sisältyy luettelo esille tulevista asioista on toimitettava kirjallisesti jäsenille viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona liittokokous pidetään.
11 §
Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:
a) käsitellä hallituksen toiminta- ja talouskatsaus edelliseltä liittokokouskaudelta,
b) käsitellä sääntöjen 14 §:n tarkoittamat esitykset,
c) käsitellä liiton toimintaohjelma seuraavalle liittokokouskaudelle,
d) valita valtuuston puheenjohtaja sekä valtuuston jäsenet sekä heille kullekin henkilökohtainen varajäsen sekä kaksi varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla valtuuston varsinaisia jäseniä.
e) valita hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä muut hallituksen jäsenet ja heille kullekin henkilökohtainen varajäsen,
f) valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa,
g) päättää jäsenmaksun ja yhteisöjäsenmaksun suuruudesta.
h) päättää valtuuston puheenjohtajalle ja jäsenille, liiton puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavista palkkioista.
i) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.
12 §
Jokainen liiton jäsenjärjestö on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden ääni-valtaisen edustajan jäsenmääränsä jokaista alkavaa 300 lukua kohden.
Äänioikeus liittokokouksessa on ainoastaan niiden jäsenjärjestöjen edustajilla, jotka on hyväksytty liiton jäseniksi ennen edellisen kalenterivuoden loppua ja jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa siihen saakka. Yhteisöjäsenillä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.
Kukin jäsenjärjestö voi valita saman määrän varaedustajia kuin asianomaisella jäsenellä on varsinaisia edustajia.
Piirijärjestö saa lähettää liittokokoukseen edustajan, jolla ei ole äänioikeutta.
13 §
Liiton puheenjohtajalla, valtuuston puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä, liiton tilintarkastajilla, yhteisöjäsenillä, piirijärjestöjen edustajilla sekä hallituksen nimeämillä liiton toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Valtuuston jäsenillä, liiton kunniajäsenillä sekä kotimaisilla ja ulkomaisilla kutsuvierailla ja liiton toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus.
14 §
Esityksiä liittokokouksessa käsiteltäviksi asioiksi voi tehdä jäsenjärjestön jäsen, jäsen-järjestö, piirijärjestö, yhteisöjäsen, hallitus ja valtuusto.
Esitykset on toimitettava hallitukselle kirjallisina vähintään neljä kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona liittokokous pidetään. Hallituksen on annettava määräaikana saapuneista esityksistä lausunto.
Liittokokousesitykset ja niistä annetut lausunnot painetaan tai monistetaan ja toimitetaan jäsenille esitysvihkona niin monena kappaleena kuin yhdistys saa edustajia liittokokoukseen viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona liittokokous pidetään.
Esitysvihkossa mainitsematonta asiaa ei voida ottaa liittokokouksessa käsiteltäväksi, jollei kokousedustajien kahden kolmanneksen (2/3) enemmistö hallituksen esityksestä siihen suostu.
Valtuusto
15 §
Liittokokousten välisenä aikana valtuusto käyttää päätäntävaltaa liiton asioissa, ei kuitenkaan asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan on määrätty liittokokoukselle tai joissa liittokokous on tehnyt päätöksen tai jotka ovat liittokokouksessa vireillä sääntöjen mukaan.
Valtuustoon kuuluu varsinaisen liittokokouksen valitsema puheenjohtaja sekä varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, yksi piirijärjestön jäsenyhdistysten yhteenlaskettua jokaista alkavaa 2000 jäsenlukua kohti. Piirijärjestöillä on oikeus nimetä ehdokkaita.
Hallitukseen kuuluva henkilö ei voi kuulua jäsenenä eikä varajäsenenä valtuustoon.
Valtuuston kokouksessa on liiton puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä, liiton tilintarkastajilla, piirijärjestöjen edustajilla sekä hallituksen nimeämillä liiton toimihenkilöillä puhe- ja läsnäolo-oikeus.
16 §
Valtuuston varsinaisia kokouksia pidetään yksi kalenterivuodessa maalis-huhtikuussa. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää hallitus.
Valtuuston ylimääräinen kokous on pidettävä, jos vähintään 1/10 valtuuston varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Valtuuston varsinaisesta kokouksesta on annettava valtuuston jäsenille, jäsenyhdistyksille, piirijärjestöille, ja yhteisöjäsenille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta.
Valtuuston kokouksen kutsuu koolle hallitus viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta valtuuston jäsenille, jäsenyhdistyksille, piirijärjestöille ja yhteisöjäsenille toimitetulla kirjallisella kutsulla, johon sisältyy luettelo esille tulevista asioista.
Esityksiä valtuuston kokoukselle saavat tehdä hallitus, jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet sekä piirijärjestöt ja yhteisöjäsenet. Valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on esitettävä kirjallisina hallitukselle vähintään yksi kuukausi ennen kokousta. Hallituksen on annettava määräaikana saapuneista esityksistä lausunto.
17 §
Valtuuston kokouksessa johtaa puhetta valtuuston puheenjohtaja ja hänen ollessaan estyneenä jompikumpi varapuheenjohtajista.
Valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.
Jos liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikautensa, valtuusto valitsee toisen henkilön hänen tilalleen toimikauden loppuun asti. Piirijärjestöillä on oikeus tehdä henkilöistä esityksiä.
Jos valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa kesken toimikautensa, valtuusto voi valita keskuudestaan toisen henkilön hänen tilalleen toimikauden loppuun asti.
Valtuusto päättää myös kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, luovuttamisesta ja kiinnittämisestä.
18 §
Valtuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on:
a) käsitellä toiminta- ja tilikertomukset tilintarkastuslausuntoineen edelliseltä toimikaudelta,
b) päättää edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta,
c) päättää vastuuvapauden myöntämisestä,
d) hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio kulumassa olevalle vuodelle,
e) käsitellä sääntöjen 16 §:n 5 momentissa tarkoitetut esitykset,
f) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.
Hallitus
19 §
Liiton lainmukaisena hallituksena on hallitus, jonka muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja ja viisitoista (15) varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten valinnassa pyritään piirikohtaiseen tasapuolisuuteen.
Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikauden alkaminen ja päättyminen lasketaan varsinaisesta liittokokouksesta varsinaiseen liittokokoukseen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätös-valtainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kahdeksan (8) muun jäsenen läsnä ollessa.
Hallitus valitsee ensimmäisessä valinnan suorittaneen liittokokouksen jälkeisessä kokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä on liiton toiminnanjohtaja. Valtuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja esitysoikeus hallituksen kokouksessa.
20 §
Hallitus valitsee asioiden valmistelua ja hallituksen antamien tehtävien suorittamista varten työvaliokunnan, johon kuuluu liiton puheenjohtaja puheenjohtajana, kolme hallituksen kokouksen valitsemaa hallituksen jäsentä ja liiton toiminnanjohtaja. Työvaliokunnan toimikausi on sama kuin hallituksen toimikausi.
Työvaliokunnan sihteerinä on liiton toiminnanjohtaja.
21 §
Hallituksen tehtävänä on:
a) johtaa liiton toimintaa ja toimeenpanna liittokokouksen ja valtuuston päätökset,
b) edustaa liittoa,
c) vastata liiton taloudesta ja omaisuudesta,
d) laatia valtuuston varsinaiselle kokoukselle liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus ja tilinpäätös,
e) esittää liiton tilit, pöytäkirjat ja muut hallintoa ja varainhoitoa koskevat asiakirjat tilintarkastajille ja tarkastuksen tapahduttua valtuustolle,
f) kutsua koolle liittokokous ja valtuuston kokous,
g) laatia liittokokousvuonna 11 §:n a) kohdassa tarkoitettu toiminta- ja talouskatsaus,
h) huolehtia liiton kustannustoiminnasta ja valvoa liiton lehden sisältöä ja toimitustapaa,
i) pitää jäsenluetteloa,
j) päättää liiton toimihenkilöiden toimeenottamisesta ja siitä vapauttamisesta, vahvistaa toimihenkilöiden toimenkuvat sekä toimia työnantajan edustajana työehtosopimus-neuvotteluissa, joissa määritellään toimihenkilöiden palvelussuhteen ehdot,
k) täyttää ne muut velvoitteet ja tehtävät, jotka sille lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat.
Tilikausi ja tilintarkastus
22 §
Liiton tilivuotena on kalenterivuosi. Liiton tilit on jätettävä tilivuotta seuraavan maaliskuun 15. päivään mennessä tilintarkastajille, joiden on viimeistään huhtikuun 15. päivään mennessä annettava niistä lausuntonsa hallitukselle valtuuston varsinaiselle kokoukselle esitettäväksi.
Liittokokousvuonna tilintarkastajat antavat lausunnon liiton taloudesta ja hallinnosta liitettäväksi 11 §:n a) kohdan tarkoittamaan katsaukseen.
Nimen kirjoittaminen
23 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.
Erinäisiä määräyksiä
24 §
Äänestettäessä liiton päättävien toimielinten kokouksissa ratkaisee yksinkertainen enemmistö, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Vaali on suoritettava suljetuin lipuin.
Äänten jakautuessa tasan ratkaisee päätöksen vaalissa arpa, avoimessa äänestyksessä se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
25 §
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ainoastaan liittokokouksessa ja ne tulevat voimaan, jos muutoksia kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä ja kun merkintä yhdistysrekisteriin on tehty.
26 §
Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, on liiton varat ja omaisuus, sitten kun velat ja muut sitoumukset on suoritettu, liittokokouksen päätöksen mukaisesti käytettävä liiton päämääriä lähellä oleviin tarkoituksiin.
Sääntömuutos hyväksytty EKL:n liittokokouksessa Hämeenlinnassa 8.6.2005
