Uutisnostot

 

Pohdintoja valtion vuoden 2017 talousarviosta

 

Kilpailukykysopimuksen kattavuuden noustua yli 90 prosenttiin, satsaa hallitus budjettiesityksessään palkansaajien verovähennyksiin 515 miljoonaa euroa. Hallitus ilmoitti myös antavansa eläkkeensaajien verotukseen vastaavan suuruisen kevennyksen kuin palkansaajille. Tämä on mielestäni linjakas päätös.


Lex Lindström myötäilee ex-kansanedustaja Ilkka Taipaleen (sd) ansiosta vuonna 2005 tehtyä lakia, joka päästi kertaluontoisesti tuolloin yli 57-vuotiaat ja yli 10 vuotta työttömänä olleet ihmiset suoraan eläketuen piiriin. Nyt hallituksen aikomuksena lienee, että sama mahdollisuus annettaisiin yli 60-vuotiaille ja yli viisi vuotta työttöminä olleille. Nykyisenlaisessa työmarkkinatilanteessa tämä on mielestäni inhimillistä ja perusteltua.


Kesäkuun 2. päivän tiedotustilaisuudessa hallitus vielä ilmoitti, että veronkevennykset annetaan vain palkansaajille. Eläkkeensaajien Keskusliitto otti kantaa asiaan välittömästi ja uskallan väittää, että liiton tekemä työ oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että nyt myös eläkkeensaajat ovat ensi vuonna saamassa samat veronkevennykset kuin palkansaajat. Tosin hallitus jätti yhä oikaisematta viime vuotisen veropäätöksensä, jolloin veronkevennykset annettiin vain palkansaajille.


EKL:n kanta on, että verottoman eläketulorajan jälkeen eläkkeensaajan verotus ei saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Olemme useissa yhteyksissä muistuttaneet myös siitä, että eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa olisi vielä päästävä eroon tulkinnasta, jossa palkansaajan maksama työeläkemaksu luetaan veroksi. Tätä esittämäämme kritiikkiä tukee muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005 vp), jonka mukaan mainittua maksua ei voida pitää verona.


Erittäin iso heikennys kaikkein pienituloisimmille on indeksiin sidottuihin menoihin kohdistettava lähes 200 milj. euron säästö. Sen myötä hallitus alentaa sosiaaliturvaetuuksia 0,85 prosenttia, joukossa mm. kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, ja tekee tämän jo toisena vuonna peräkkäin. Viime vuodenvaihteessa kyseiset etuudet laskivat 0,4 prosenttia.


Indeksiheikennyksen päälle hallitus nostaa kiinteistöveroa 50 milj. euroa ja korottaa lämmityspolttoaineiden veroa. Päätökset tulevat tuntumaan esimerkiksi öljyllä lämmittävien asuntojen omistajien kukkarossa sekä tietysti vuokrannousuna vuokrataloissa.


Lääkekorvauksiin liittyviä säästöjä jatketaan. Tämä vaikuttaa erityisesti kakkostyypin diabeetikkoihin, heidän omavastuunsa on putoamassa 100 prosentista 65 prosenttiin. Omavastuut diabeteslääkkeistä nousee 10–300 euroa vuodessa.


Hallitus ei päätöksiä tehdessään voinut olla tietämättä eduskunnan tietopalvelun tekemistä laskelmista, joista selvisi, että päätösten myötä takuueläkkeellä olevan eläkeläisen ostovoimasta leikkautuu ensi vuonna 2 prosenttia, työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoimasta 1,8 prosenttia ja keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavan ostovoimasta saman verran.


Keskimääräistä työeläkettä saavan eläkeläisen ostovoima supistuu 0,4 prosenttia, kun taas samaan aikaan suurituloisimmat hyötyvät. Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyisi 0,4 prosenttia. Myös 3 300 ja 2 000 euroa tienaavien palkansaajien ostovoima nousisi hieman (0,2 % ja 0,1 %). Edellä mainitut esimerkit ovat yksityisen sektorin työntekijöitä. Tämän lisäksi ostovoima heikentynee myös julkisen sektorin työntekijöillä, joilta leikataan noin kolmannes lomarahoista.


Myös Kelan tutkija Elina Ahola laski ennen hallituksen budjettiriihtä etuusleikkausten vaikutuksia ihmisten talouteen. Hän selvitti 0,85 prosentin etuusleikkausten vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja tulonjakoon verrattuna tilanteeseen, että etuudet olisi jätetty ennalleen. Selvityksen mukaan pienituloiset menettäisivät leikkausten vuoksi eniten. Etuusleikkaukset lisäisivät hieman tulonjaon epätasaisuutta ja nostaisivat köyhyysastettamme arviolta noin 0,1 prosenttiyksikköä.


Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan 5 000 ihmistä putoaa köyhyysrajan alapuolelle ja samalla suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajan tuntumaan. Suunnitellut leikkaukset laskevat etuuksien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan etuuksien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksileikkaukset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti.


Hallitus siis tasan tarkkaan tiesi ennen päätöksiään, että ne iskevät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Silti se teki tämä poliittisen valinnan. Voisi kai todeta, että yksi liittomme tunnuksista, ”Aina heikoimman puolella”, ei kuulu hallituksen sanavarastoon.