Toimeentulotuki

Toimeentulotuki viimesijainen toimeentuloturvan muoto

Perustuslaki (19§) turvaa meille kaikille välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon, mikäli emme kykene hankkimaan sitä yrityksistä huolimatta itse. Kun kaikki muut avunsaantimahdollisuudet on käyty läpi, on kunnan myöntämä toimeentulotuki turvana välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin väliaikaisesti.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Kuitenkin toimeentulotukilaki lähtee siitä, että jokaisella on velvollisuus kykyjensä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta ja puolisonsa elatuksestaan.

Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Kiireellisessä tapauksessa tukea voi hakea myös tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Perustoimeentulotuki, joka sisältää perusosan ja muut perusmenot on siirtynyt Kelan hoidettavaksi tämän vuoden alusta. Kunta käsittelee ja myöntää edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen.

 

Toimeentulotuki on tarveharkintaista ja väliaikaista

Toimeentulotuki lasketaan aina tapauskohtaisesti ja avuntarvitsijan välttämättömien menojen mukaan. Toimentulon tarpeesta tehdään laskelma ja kun tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot ja varat toimeentulotuen mahdollisuus tulee kyseeseen. Ennen tuen myöntämistä selvitetään avuntarvitsijan mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä. Tuki myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan ja se on tarkoitettu väliaikaiseksi tueksi. Esimerkiksi tuen hakija saama asumistuki vaikuttaa toimeentulotuen suuruuteen. Toisaalta tukea voi saada myös suuriin terveydenhuoltomenoihin.

 

Perustoimeentulotuki            

Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot. Sitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä vuonna 2018 on 491,21 euroa kuukaudessa.

Perusosalla katettavat menot ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, puhelimen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin (kuten reseptilääkkeet).

 

Täydentävä toimeentulotuki              

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat esimerkiksi ylimääräiset asumismenot (esimerkiksi muuttokustannukset) tai erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot, kuten esimerkiksi pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot.

 

Ehkäisevä toimeentulotuki               

Edellä mainittujen tukien ohella kunnat voivat myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Sen perusteista kunnat päättävät itse. Tuen tarkoituksena on edistää henkilön (ja perheen) omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien vähentämiseksi.

 

Päätös toimeentulotuesta on annettava nopeasti

Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Avuntarvitsijan on sitä pyydettyään päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Päätös toimeentulotuesta annetaan kirjallisena ja siinä tulee olla perustelut. Päätöksen oikaisuvaatimus tulee käsitellä kiireellisenä.

 

Toimeentulotuen päätöksestä voi valittaa

Kirjallisessa tukipäätöksessä kerrotaan aina, miten tule toimia kun haluaa päätöksen oikaisua tai miten siitä voi valittaa. Kunnan sosiaalilautakunnalta haetaan oikaisua päätökseen johon ollaan tyytymättömiä. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen ja joissain tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnan sosiaaliasiamieheltä on mahdollista tarvittaessa kysyä neuvoa näissä tilanteissa toimimiseen.

Jotkut kunnat myöntävät myös ns. sosiaalista luototusta vähävaraisille ihmisille, jotka eivät voi saada muuta luottoa. Sitä voidaan myöntää pieniin kodinhankintoihin ja/tai kunnostustöihin. Myös sosiaalista luototuksesta voi tiedustella sosiaalityöntekijältä.

 

Lisätietoa ja lähteitä:

Kelan palvelunumero: 020 692 207, http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet

https://www.youtube.com/watch?v=Kk-He0lVipk&feature=youtu.be

oman kotikunnan sosiaalitoimisto (sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja) www.kunnannimi.fi

www.sosiaaliturvaopas.fi, www.stm.fi ja www.kunnat.fi

Lainsäädännössämme: laki toimeentulotuesta, sosiaalihuoltolaki  ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista www.finlex.fi

Verkossa olevan toimeentulolaskurin avulla voi arvioida suuntaa antavasti mahdollisuudestaan toimeentulotukeen. http://www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/toimeentulotukilaskuri

Ohessa Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 3.2017.