ELÄKETURVAKESKUS
Lehdistötiedote 17.11.2009
Eläketurvakeskus on päivittänyt vuonna 2007 tekemänsä pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Tulokset eroavat aiemmista uuden väestöennusteen ja muuttuneen taloustilanteen takia.
Lakisääteisten eläkemenojen bruttokansantuoteosuus kasvaa sekä lähitulevaisuudessa että lähivuosikymmeninä. 2030-luvulta lähtien eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta vakiintuu noin 14–15 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 11 prosenttia.
Elinikä pitenee aiempaa nopeammin
Suomen nopeasti vanheneva väestö kasvattaa eläkemenoja tulevina vuosina. Suurin osa kasvusta kohdistuu työeläkkeisiin. Eläkeiän saavuttaneiden lukumäärän kasvu ja työssäkäyvien ikäluokkien pieneneminen nostavat eläkemenojen suhdetta työtulosummaan 2030-luvulle asti. Silloin työeläkemenot ovat noin kolmannes työtuloista, kun ne viime vuonna olivat 22 prosenttia.
Nyt 63-vuotias suomalainen elää keskimäärin 21 vuotta, vuonna 2030 jo 25 vuotta ja vuonna 2075 lähes 30 vuotta. Elinajan odotteen kasvun vuoksi vanhuuseläkkeellä olevia on paljon suurten ikäluokkien jälkeenkin. Vuoden 2075 Suomessa elää yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö kahta 15–64-vuotiasta kohti, kun nyt vastaava suhde on yhden suhde neljään.
Merkittävin eläkemaksu, TyEL-maksu, nousee nykyisestä runsaasta 21 prosentista lähes 27 prosenttiin seuraavien 15 vuoden aikana.
Keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat ns. sosiaalitupossa TyEL-maksun nostamisesta vuosina 2011–2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksiköllä. Eduskunta päätti samaan sopimukseen perustuen eräiden työeläke-etujen ja työttömyysturvan uudistamisesta.
Eläkkeiden ostovoima paranee
Ensi vuodesta sovellettava elinaikakerroin sopeuttaa alkavan eläkkeen määrän pidentyvään elinaikaan. Silti eläkkeiden ostovoima paranee jatkuvasti. Keskipalkkaan verrattuna eläketaso paranee 2010-luvun lopulle asti, jonka jälkeen ansiotaso kasvaa nopeammin kuin eläkkeiden taso.
